Ainoa uuden vuoden lupaus, jolla on merkitystä

Näin vuoden vaihteessa meistä moni asettaa itselleen tavoitteita – yksi pistää korkin kiinni, toinen aloittaa kuntosalikuurin, kolmas pistää hakupaperit vetämään opinahjoon. Osa tavoitteista liittyy työelämään. Budjetti ja toimintasuunnitelma ovat toimeenpanoa vaille valmiit ja keharissa on asetettu henkilökohtaiset tavoitteet yhteisen menestyksen eteen. Kehityskeskusteluissa ja uuden vuoden lupauksissa asetettujen virallisten tavoitteiden alla kytee jokaisen henkilökohtaiset motiivit ja ambitiot – siinä, missä toinen starttaa uuteen vuoteen tavoitellen uutta myyntiennätystä, toisen tavoitteet siintävät työpaikan tai alan vaihdossa. Sisäinen ambitiotaso määrittää pitkälti sen, tuleeko tavoitteet saavutettua.

”Tulevaisuuden työssä pärjäävät sisäisesti motivoituneet,” väittää filosofian tohtori Frank Martela. Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että sisäisellä motivaatiolla on valtava menestystä viitoittava voima. Sisäisesti motivoitunut tuntee työniloa, kokee tekemänsä työn merkitykselliseksi ja haluaa oppia uutta ja kehittyä tehtävässään. Sisäisellä motivaatiolla tiedetään olevan suurempi vaikutus työn tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen ulkoisiin kannustimiin (kuten palkkioihin) verrattuna.

Minulle viime vuonna saavuttamani maisterin tutkinto oli vahva kokemus sisäisen motivaation voimasta. Jatko-opintoihin hakeutuessani tavoitteeni liittyivät yksinomaan oppimiseen, ei arvosanoihin. Halusin saada pätevyyden viestintäalan töihin, joita olin jo (ehkä epäpätevästi) tehnyt joitakin vuosia. Koin vahvaa kutsumusta viestintäalalle ja halusin imeä itseeni kaiken mahdollisen tiedon oppiakseni viestintäammattilaiseksi. En missään vaiheessa kuvitellut kuuluvani vuosikurssini parhaimmistoon tai valmistuvani yliopistosta huippuarvosanoin. Niin kuitenkin kävi, että intohimo oppimiseen toi tutkintotodistukseen vitossuoran ja Dean’s list -stipendin, joka myönnetään 3%:lle lukuvuonna valmistuneista. Kokemuksesta tiedän, että ihminen pystyy uskomattomiin suorituksiin, kun hänen työtään ohjaa sisäinen motivaatio ja kun hän kokee tavoitteensa ponnistelun arvoiseksi.

Merkityksellisyyttä työhön ja tavoitteisiin

Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisen sisäistä motivaatiota ohjaa kolme perustarvetta: autonomia, kyvykkyys (competence) ja yhteisöllisyys. Toisin sanoen ihminen on onnellisimmillaan, kun saa tehdä työtä, joka on omaehtoista, jossa tuntee pärjäävänsä ja jossa kokee yhteyttä muihin ihmisiin (lue lisää vaikkapa täältä). Työantajan näkökulmasta sisäistä motivaatiota voidaan ruokkia merkityksellisellä, mielenkiintoisella ja haastavalla toimenkuvalla, reiluilla ja luotettavilla arviointimekanismeilla, riittävällä resurssien allokoinnilla sekä yhteistyötä ja avoimuutta edistävällä yrityskulttuurilla (Nohria ym. 2018). Helpommin sanottu kuin tehty!

ProComin teetättämän tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas viestinnän ammattilainen haluaisi vaihtaa alaa. Ilmeisesti kaikki eivät tunnekaan samanlaista tunteen paloa tätä työtä kohtaan. Syyt ovat ymmärrettäviä: sosiaalinen media, lisääntyneet kriisit ja työpaineet ovat nakertaneet viestijöiden uskoa omiin kykyihin ja jaksamiseen. Osa viestijöistä tuntee kaipuuta merkityksellisempään työhön! Kuulostaa siltä, että monen viestintäammattilaisen sisäinen motivaatio on kateissa. Mikä neuvoksi?

Tavoitteiden asetannassa puhutaan mielellään mittareista, tehokkuudesta ja SMART-periaatteista, mutta sisäinen motivaatio jää usein vähemmälle huomiolle. Kuitenkin juuri sisäiset kannustimet ovat selvästi yhteydessä tuloksellisuuteen. Kun tavoitteet on sidottu sisäinen motivaation lähteisiin, niiden saavuttamiseksi on valmis tekemään uhrauksia – ihan pienet esteet eivät tule tavoitteen saavuttamisen tielle. Minulle yliopistosta valmistuminen oli niin merkityksellinen tavoite, että päätin jättää väliin kolmen viikon Hawaijin matkan mieheni Ironman-kisoihin, koska se olisi viivästyttänyt opintojani. Ihan kuin miehelleni pitkän matkan triathlonkisa, minulle gradu oli kestävyysprojekti, jossa luovuttaminen ei ollut vaihtoehto. Ei luovuttanut miehenikään, veti Ironman-kisan loppuun lähestulkoon katkenneella akillesjänteellä. KUN TAVOITE ON RIITTÄVÄN MERKITYKSELLINEN, MIKÄÄN EI ESTÄ SEN SAAVUTTAMISTA.

Nyt vuoden ensimmäisenä arkipäivänä on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan tavoitteitamme sisäisen motivaation näkökulmasta. Koetko tavoitteet merkityksellisiksi, riittääkö osaaminen, toimiiko yhteistyö? Millä osa-alueella on petrattavaa? Mitä voit korjata itse? Ota tänä vuonna tavoitteeksi löytää sisäinen motivaatiosi – tutkijoiden mukaan se on avain onnellisempaan elämään!

**

Ja miten itse ajattelin säilyttää opintojen aikaisen sisäisen motivaationi työelämässä?

Minulle autonomia tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa oman työn sisältöön, ns. työn tuunausta. Autonomian tarvettani ruokin hakeutumalla mielenkiintoisiin projekteihin ja olemalla aktiivisesti mukana yhteisten toimintatapojen kehittämisessä. Kyvykkyyden tarvetta ruokin pitämällä huolta osaamisestani: seuraamalla muita alan osaajia somessa, osallistumalla alan seminaareihin, lukemalla kirjoja ja blogeja – puhumattakaan työssä oppimisesta, joka on lopulta se merkittävin oppikoulu meille kaikille. Yhteisöllisyyden tarpeeseen puolestaan vastaa huikea, sitoutunut työyhteisömme, jota myös perheeksi kutsumme. Oppiminen ei siis päättynyt valmistumiseen – sisäinen motivaationi kuiskuttaa, että tästä vuodesta tulee yhdessä oppimisen vuosi!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s