Työyhteisöviestinnän mittaamisesta korjaaviin toimenpiteisiin

 Yrityksen sisäisen viestintäkonsultin roolin omaksuminen olisi askel oikeaan suuntaan viestinnän mittaamisesta korjaaviin toimenpiteisiin.

 

Viestintä lienee tyypillinen asia henkilöstötyytyväisyyskyselyissä nousevien kehityskohteiden listalla. Täydellinen onnistuminen sisäisessä viestinnässä tuntuu lähes utopialta – jo senkin vuoksi, että jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa siihen osaltaan.

Onko siis edes tarkoituksenmukaista mitata työyhteisön tyytyväisyyttä viestintään, jos onnistuminen on miltei mahdotonta? Meyer (2002) esittää työyhteisön viestinnän arvioimismenetelmien laajentamista nykyisin usein käytetyiden kyselytutkimusten lisäksi laadullisiin menetelmiin ja tulkinnalliseen analyysiin. Hänen mukaansa laadullisella tutkimuksella työyhteisön viestinnästä saataisiin syvällisempiä tutkimustuloksia, jotka auttaisivat työyhteisöjä pureutumaan paremmin viestintävaikeuksien todellisiin syihin. Henkilökohtaisesti suhtaudun Meyerin ehdotukseen kriittisesti. Väitän, että laajamittaisen kvalitatiivisen tutkimuksen sijaan organisaatioissa tulisi siirtyä ketteriin menetelmiin ja sisäisten viestintäammattilaisten tehokkaampaan hyödyntämiseen viestintäongelmien ratkaisussa.

Syvällinen analyysi vai ketterästi toimenpiteisiin?

Meyer (2002) ehdottaa, että organisaatioiden viestinnän arviointiin sisällytettäisiin kvantitatiivisten kyselytutkimusten rinnalle tulkinnallisia mittausmenetelmiä: tekstianalyysiä ja etnografiaa. Hänen mukaansa organisaatioviestinnässä käytettäviä symboleita analysoimalla olisi mahdollista päästä syvemmälle viestinnän arvioinnissa, mm. yrityksen arvoihin ja valtasuhteisiin. Meyerin ehdotus pitää sisällään kolme pääasiallista tiedonkeruumenetelmää:

  • tutkijan vapaa havainnointi yrityksessä
  • työntekijöiden haastattelut
  • erilaisten tekstien litterointi.

Näiden avulla kerättävän datan analysoinnissa Meyer ehdottaa käytettäväksi narratiivi-, metafora- tai temaattista analyysiä. Näiden akateemisessa tutkimuksessa paljon käytettyjen menetelmien soveltumiseen laajamittaisessa organisaatioviestinnän kehittämisessä tulisi kuitenkin mielestäni suhtautua varauksella.

Väitän, että Meyerin ehdottama tutkimusmenetelmien kirjo muodostaa valtaosalle yrityksistä liian raskaan prosessin työyhteisöviestinnän arviointiin ja mittaamiseen. Usein yrityksissä mitataan jatkuvasti erilaisia tuloksentekokykyyn vaikuttavia asioita, jolloin viestinnän syvällinen analysointi ei yllä johdon priorisoimien hankkeiden listalle. Suurissa yrityksissä, joissa viestintää ylipäätään on totuttu mittaamaan, Meyerin ehdottaman tutkimuksen läpivieminen on melko raskas ja resursseja sitova projekti. Voidaan myös kyseenalaistaa, kuinka yleistettäviä tuloksia tuhansien työntekijöiden organisaatiossa voidaan saada laadullisilla menetelmillä, kuten haastatteluilla ja yksittäisiä tekstejä analysoimalla. Näiden menetelmien käytössä piilee riski, että tutkija tekee yleisiä päätelmiä yksittäisten henkilöiden kertomusten tai kirjoitusten perusteella. Toisaalta mitä enemmän tekstejä ja haastatteluja sisällytetään tutkimukseen, sitä raskaammaksi ja hitaammaksi arviointiprosessi muodostuu.

Meyer mainitsee myös itse tekstissään riskin tutkijan ennakkoasenteiden vaikutuksesta tuloksiin, jonka hän sivuuttaa toteamalla, että ennakkoasenteet tulee lausua ääneen tai aukikirjoittaa, mikä voi toimia myös keskustelun herättäjänä organisaatiossa. On kuitenkin kyseenalaista, onko organisaatioiden johdolla tahtoa legitimoida ulkopuolisen tutkijan ääni organisaatiossa. Vastaavasti Meyerin ehdotuksen esteeksi voi nousta myös johdon haluttomuus tuoda esiin ulkopuolisen tutkijan tulkintaa viestinnän syvällisistä merkityksistä, mm. tekstien symboliikassa piileviä arvoja ja valtasuhteita. Näiden piilevien merkitysten esille nostaminen ei ole välttämättä aina johdon edun mukaista, jolloin tutkimushanke voi olla vaikea saada läpi.

Viestinnän asiantuntijasta sisäiseksi konsultiksi

Vaikka Meyerin ehdottamat tiedunkeruu- ja analysointimenetelmät tuntuvat raskailta koko työyhteisön viestinnän arviointiin etenkin suuryrityksissä, voi kuitenkin olla, että tulkinnalliset menetelmät tulisivat hyvin kysymykseen joissakin erityistapauksissa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi jonkun löydetyn yksittäisen ja organisaation menestyksen kannalta keskeisen viestinnällisen ongelman ratkaiseminen tai jonkun organisaation osan viestintävaikeuksien selvittäminen. Tällöin ulkopuolista tutkijaa hyödynnettäisiin muiden asiantuntijakonsulttien tapaan selvittämään tarkemmin ongelmien syitä ja tuomaan ratkaisuehdotuksia. Kuten Meyer toteaa, narratiivi- ja metafora-menetelmät mahdollistavat tarinankerronnallisen tulosten jakamisen ja ovat siten vaikuttavuudeltaan erinomainen väline viestintäongelmien purkamisessa työyhteisön jäsenten kesken.

Voidaan myös todeta, että pienemmässä mittakaavassa esimiehet toteuttavat laadullisen tutkimuksen elementtejä, kuten haastatteluja ja havainnointia, jatkuvasti arkisten viestintätilanteiden ratkomisessa. Meyerin ehdotuksesta jäinkin pohtimaan, voisivatko yritysten viestintäammattilaiset hyödyntää entistä enemmän tulkinnallisia analysointimenetelmiä työyhteisöviestinnän fasilitoinnissa. Yritysten omia henkilöstöresursseja käyttämällä tutkimus ja analyysi voitaisiin toteuttaa ketterämmin ja kohdistaa ajantasaisesti siihen organisaation yksikköön, jossa on havaittu viestinnällisiä ongelmia. Yrityksen sisäisen viestintäkonsultin roolin omaksuminen olisi askel oikeaan suuntaan viestinnän mittaamisesta korjaaviin toimenpiteisiin. Tämä suunta vahvistaisi viestintäammattilaisten roolia työyhteisöviestinnän fasilitoijina ja mahdollistajina.

 

Lähteet:

Meyer,J (2002). Organizational Communication Assessment – Fuzzy Methods and Accessibility of Symbols. Management Communication Quarterly, 472‐479.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s